Herrasmieshipsteri on sitä mieltä, että jos Kallio alkaa tympimään, siellä on liikaa spurguja, on sille oiva vaihtoehto Tampereen Kaleva, joka niin ikään itäisenä kantakaupunginosana on trendikäämpi kuin kliininen Punavuori.
Hipsteriys
suorastaan tiivistyy ironisesti Tampereen rappioromanttiseen Etu-Kalevan 1940- ja
1950-luvuilla rakennettujen avokortteleiden värikylläisyydessä ja
väreilevissä tuoksuissa.
Etu-Kalevassa on niitä hyviä puolia, ja paljon.
Rakennukset ovat kauniita, puistot ovat kivoja eikä vapaa-ajalla
tarvitse juurikaan poistua lähiympäristöstä. Oravanpolku on ihan
kiva ja Herramieshipsteri tykkää asustella Sampolan kirjaston
vieressä. Lähin puisto on jokseenkin semifreesi. Kaupunkikulttuuri
on rikasta ja kaikenlaista kivaa tapahtumaa järjestetään usein.
Kodikkaiden
asuntojen sekä viihtyisien pihojen lisäksi Etu-Kalevasta löytää monia
palveluita itsensähemmotteluun siinä missä Helsingin Kalliossa.
Etu-Kalevan
avokortteleissa on ravintoloita, joissa
superluovaa luokkaa ja tietointensiivisten alojen ammattilaisia
palvellaan nöyrästi luoden kosmopoliittia tunnelman. Herrasmieshipsteri suosittelee esimerkiksi New Gardenin Pekingin
ankkaa inkiväärillä (12 euroa annos, joka niin iso, että syömistä
riittää kahdelle) noutoannoksena (jotteivät siirtotyöläiset tule
iholle, tule liian tuttavallisksi, pysyvät ahkerina ja tietävät paikkansa).
Kaupunginosan uusin
tulokas on Emin lihamestari, josta saa oikeaa Halal-lihaa vähän
niin kuin New Yorkissa pilvenpiirtämien alla arabien katukeittiöistä.
Etu-Kalevassa rappioromantiikkaa on sopivasti. Sitä
löytää ennen kaikkea Huurupiilon edustalta, jossa esiintyvät maan
ironismimmat artistit.
Huurupiilon vieressä
sijaitseva Coussicca on Tampereen
vanhin ruokaravintola: etukalevalaiset tiesivät mikä on indie ennen kuin siitä tuli mainstream. Sekä Huurupiilo että Cousssicca menevät hyvissä ajoin kiinni
iltaisin. Etu-Kaleva on kaupunginosa niille, jotka eivät halua
hengata silmät punaisena
puistossa kaljoitellen koko kesää, vaan nauttia hyvästä viinistä
ja ruoasta.
Sisustuksen, muodin ja BDSM:n ystäville Kalevasta löytyy omat putiikkansa.
Tampereen Kalevassa
on itse asiassa niin paljon nähtävää ja koettavaa, että
Herrasmieshispterin täytyy kirjoittaa joku toinen kerta
yksityiskohtaisemmin ja laajemmin tuosta Tampereen Williamsburgista.
Itselleni Tampere on ollut aina jostain syystä musta piste, ja ensimielikuvat tuovat mieleen lähinnä mustan makkaran, timo jutilan ja 80-luvun kyllä isä osaa-tyyppisen Tohlopin teeveesarjat.
VastaaPoistaKalevapostaus kyllä sai Treen pisteet nousemaan. Seuraavan kerran pakko mennä tuonne kyllä nuuhkimaan tilannetta, ja ennenkaikkea käydä noukkimassa laatulihaa Eminiltä.
Intoilin myös Lihamestari Eminista pari kuukautta takaperin, aivan mahtava tulokas.
VastaaPoista