perjantai 14. maaliskuuta 2014

Dockersin never-iron khaki -housut


Ennen kuin Ironinen herrasmieshipsteri suuntaa kulkunsa jälleen kerran hipstereiden valtakuntaan eli Williamsburgiin, kävi hän ostamassa kahdet housut Amerikan Stockmannilta eli Macy'ssista.

Housujen ostaminen on rasittavaa ja vaivalloista.

Ironinen herrasmieshipsterikään ei siitä pidä, mutta helpotti kokemustaan ensin käymällä juomassa Goose Islandin IPA:aa läheisessä irkkubaarissa, ja ravattuaan sovituskopin ja housuhyllyn väliä useamman kerran ja ostokset suoritettua, istahtamalla Madison Parkin (kyllä, sen puiston, minkä etelälaidalla on Flatiron Building) penkille juomaan kylmän Budweiserin paperipussista.

Samalla Ironinen herrasmieshipsteri päätti, että seuraavalla kerralla tilaa housunsa suoraan räätäliltä, pääsee helpommalla, vähemmällä pämppäämisellä.

Toisaalta nyt Ironiselle herrasmieshipsterille tuli sellainen olo, että ainakaan pariin vuoteen ei tarvitse housuja ostaa (paitsi jos löytää matkoillaan haaveilemansa cavalry twillistä tehdyt ja ylös asti leikatut, eli henkseleillä ylläpidettävät, housut).


New Yorkin residenssille saavuttuaan ja syötyään illalliseksi tuoreita katkarapuja valkosipulilla ja tarkasteltuaan hankintojaan tarkemmin, Ironinen herrasmieshipsteri yllättyi positiivisesti ostamiensa housujen tasosta. Dockers on kuitenkin tusinamerkki Yhdysvalloissa ja hintakin oli vain 55 dollaria kappaleelta tai siis kahdelta lahkeelta.


Esimerkiksi housuista löytyy takaa lenksu, johon ne voi ripustaa vaikkapa Rajaportin saunalla käydessä. Ironinen herrasmieshipsteri ei muista muista housuista vastaavaa nähneen. Samanlainen jännä lenksu löytyy kyllä T. M. Lewinin vapaa-ajan paidoista. Sekin on kätevä, kun tilaa vaatteiden sijoittamiselle on rajallisesti.

Housujen materiaali on hienoa 100% puuvillaa ja se tuntuu miellyttävältä päältä, eikä sitä tarvitse silittää (ei itsestäänsiliävät housuja olisi saanut 40 dollarilla).


Haastavinta oli löytää oikea koko halutuille väreille. Niinpä Ironinen herrasmieshipsteri joutui tekemään kompromissin: straigth fittin sijaan oli tyydyttävä classical fittiin. Mutta sekään ei ollut tappio, onhan Barbourin tattersallcheck-paidatkin mitoitettu pääsääntöisesti classic fittiin.

Ei kommentteja:

Lähetä kommentti